Peliala työllistää tällä hetkellä lähes 3000 henkilöä. Alan työntekijämäärä on kasvanut parilla tuhannella vajaassa kymmenessä vuodessa ja lisää tekijöitä tarvitaan. Neogamesin johtaja Koopee Hiltunen antoi tärkeimmät tärpit pelialasta kiinnostuneelle.
1. Tiimityö on tärkeää ja yhteisö on alan ydin
Pelinkehitys tapahtuu pääsääntöisesti tiimeissä. Siksi on tärkeää, että alalle pyrkivä on tiimityöorientoitunut. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien alalle pyrkijöiden tulee olla ulospäinsuuntautuneita puhekoneita vaan sitä että tekijä pystyy toimimaan myös isommassa ryhmässä. Diversiteetti pelifirmoissa on suurta: 18 % pelialan työntekijöistä on Suomen ulkopuolelta ja työkavereita voi olla hyvinkin monesta eri kulttuuripiiristä. Tarve toimia eri taustaisten ihmisten kanssa on alalla enemmän sääntö kuin poikkeus.
Peliala on teknologia-alan ohella ihmisala: peliala on työympäristön ohella myös yhteisö. Sekä koti- että ulkomaiset tapahtumat auttavat verkostoitumaan ja kehittymään ammatillisesti.
2. Harrastuneisuus auttaa motivoitumaan
Pelit ja pelaaminen ovat monille pelialan tekijöille työn ohella myös harrastus. Pelejä voi toki kehittää monesta eri lähtökohdasta käsin, mutta aiheen harrastaminen edesauttaa motivoituminen myös niiden kehittämiseen. Peliala on tyyppiesimerkki nopeasti muuttuvasta alasta, jolla uuden oppiminen on välttämättömyys. Vaikka peleissä käytetään paljon hyvinkin korkeaa ja edistynyttä teknologiaa, pelit ovat kuitenkin ytimeltään sisältötuotteita. Teknologia mahdollistaa pelin kehittämisen, mutta peli itsessään on enemmän kuin pelkkä teknologinen saavutus.
3. Pelillisyys laajentaa pelikenttää
Nykyään puhutaan gamifikaatiosta, eli pelillistämisestä. Karkeasti määriteltynä pelillistäminen tarkoittaa sitä, että pelilliset elementit ja toimintamallit siirtyvät vähitellen myös perinteiselle softapuolelle. Peliosaajien tarvetta voi siis olla muuallakin kuin varsinaisten pelinkehitysyrityksissä. Pelinkehitysosaaminen voi jatkossa avata ovet työmahdollisuuksiin, joita ei vielä edes ole. Esimerkiksi opetuksen ja projektinhallinnan puolella pelillistyminen on jo nyt voimakkaasti käynnissä.
4. Ala pitää tiukasti otteessaan
Kun kerran annat pelialalle pikkusormen, on aika todennäköistä, että myös jäät alalle. Mitä enemmän kokemusta karttuu, sitä halutumpaa valuuttaa olet myös työmarkkinoilla.
IT-alan tausta ja halu kehittyä uuteen suuntaan on hyvä lähtökohta pelialalle hakemiseen. GamePro-ohjelma auttaa kuitenkin myös muita alalle: koulutusohjelmaan liittyvä työskentely pelialan yrityksessä on hyvä tapa tutustua puolin ja toisin. Osallistuja saa hyvän katsauksen alaan ja yrityksen työkulttuuriin, ja yritys taas näkee, miten uusi tekijä oppii uuden työn ja millaisia jatkomahdollisuuksia hänelle voi ohjelman jälkeen löytyä. Työpaikkoina pelifirmat ovat yleisesti ottaen työntekijämäärältään suhteellisen pieniä. Suomen peliyrityksistä vain kymmenkunta työllistää enemmän kuin 50 henkeä. Peliyritysten organisaatiokulttuuri on yleensä hyvin matala ja toiminta on joustavaa.
5. Tulevaisuus näyttää hyvältä ja ala etenee jatkuvasti
Neogames julkaisi huhtikuussa 2017 pelialakatsauksen. Silloin näytti siltä, että pelialan työpaikat tulevat lisääntymään myös jatkossa. Peliyrityksiä on tällä hetkellä noin 250 ja toimialan rekrytarve on noin 200-300 henkilöä vuodessa.
Peliala on eteenpäin menevä ala. Osaavan työvoiman saanti on tällä hetkellä alan kasvun suurimpia esteitä. GamePron aiemmat toteutukset ovat osaltaan auttaneet työvoiman tarpeeseen ja niiden kautta jo yli sata työntekijää on löytänyt paikkansa pelialalla.
💡 Saranen järjestää vuosittain kymmeniä rekrytoivia koulutusohjelmia, joista voi löytyä myös pelialan rooleja! Tutustu täältä pian alkaviin koulutusohjelmiin!
.webp)
