Monet työnhakijat alkavat työttömyysjakson aikana miettiä, mitä oikeasti haluaisivat työkseen tehdä. Tyypillinen tilanne on, että töihin on päästy todella nuorena, ja sen jälkeen on vain ajauduttu roolista toiseen oikeastaan miettimättä tarkemmin, mitä muuta voisi kaivata.
Kahden- tai kolmenkymmenen vuoden työskentelyputken jälkeen työikää on vielä jäljellä, mutta oma henkinen kasvu ja arvomaailman muutos ovat saaneet toivomaan työelämältä enemmän. Esimerkiksi järjestötyö ja eettisten ja humaanien arvojen mukainen työ alkavat usein kiinnostaa mekaanisemman korporaatiotyöskentelyn sijaan.
Vähintään sivuaskeleita tavalliselta urapolulta on mahdollista ottaa. Voi olla tyypillistä toivoa tutkimustyöstä asiakasrajapintaan – tai toisinpäin. Alanvaihtokin onnistuu vielä kypsemmällä iällä: asiakkaissamme on esimerkiksi luonnontieteiden tutkijoita, jotka haluavat kokeilla siipiään muun muassa myynti- tai digimarkkinointitehtävissä. He kokevat näiden alojen työllistymisen mahdollisuudet hyvinä pitkällä tähtäimellä.
Käsitykset opiskelusta aikuisiällä ja miksi se kannattaa
Uravalmentajamme kysyvät usein valmennustapaamisissa asiakkailtaan, voisiko kouluttautuminen olla vaihtoehto. Käsitykset opiskelusta aikuisiällä ovat kuitenkin usein varsin perinteisiä ja negatiivisia. Kuva opiskelusta tuntuu tulevan suoraan toisen asteen opinnoista tai ”menneestä maailmasta”: tutkinnon suorittaminen kestää kauan, luokkahuoneessa istutaan kahdeksan tuntia väsymässä, opiskelemaan pääseminen on hankalaa ja byrokraattista ja opiskelijat ovat motivaatioskaalan nollapäädyssä.
Usein aikuisopiskelijoilla on kuitenkin aivan erilainen motivaatio kuin nuorempana. Aikuisena opiskellaan, koska halutaan kehittää omaa ammattitaitoa ja oppia uutta, eikä siksi että on pakko suorittaa vähintään yksi tutkinto. Motivaatiota kyllä löytyy, kun on sinut oman oppimistyylinsä kanssa. Loistavia mahdollisuuksia on tarjolla myös erilaisten oppimismuotojen kautta.
Käsitys siitä, ettei vanha koira opi uusia temppuja, ei pidä paikkaansa. Kuka tahansa voi oppia uutta minkä ikäisenä tahansa, kun tavoitteet ovat kirkkaina mielessä ja tiedät, että opintojen lopussa odottaa uusia työmahdollisuuksia. Peruskoulusta tuttu keppi vaihtuu aikuisena opiskellessa oikeasti palkitsevaan porkkanaan.
Monet myös korottavat jo hankkimiaan tutkintoja. Se kannattaa, jotta saa mustaa valkoisella omista tämän päivän taidoistaan. Kaksikymmentä vuotta sitten suoritettu tutkinto vaikuttaa monen asiakkaani mielestä työnantajan silmään vanhanaikaiselta, vaikka olisit tehnyt kuinka huikeita juttuja työksesi, edennyt organisaation sisällä ja saanut nimikkeeksesi minkä tahansa päällikön tai johtajan nimikkeen.
Kaikki kokemus on tärkeää myös opinnoissa
Aikuisopiskelu toteutetaan usein monimuoto-opiskeluna, eli lähi- ja etäopetuksen yhdistelmänä. Hakuprosessissa korostuu työkokemus, motivaatio ja oppimisvalmiudet. Opiskelu on parhaimmillaan yhdistelmä työntekoa, pienryhmätyöskentelyä, vertaisoppimista ja verkostojen rakentamista jo olemassa olevaa osaamista hyödyntäen. Vuosien mittaan karttunut osaaminen on siis yhä arvokasta: työelämäkokemustasi arvostetaan aivan takuulla, vaikka hakisit ensimmäistä uuden alasi työpaikkaa.
Monimuoto-opiskelun hyvä puoli on, että opiskeleminen on käytännönläheistä ja työelämälähtöistä. Perinteistä luennoilla käymistä on vain muutama päivä kuukaudessa, ja suurin osa opinnoista on opitun soveltamista työssä.
Uuden oppimisen ohella opinnoissa saa myös verkostoja. Vaikka ikäjakauma on monimuoto-opinnoissa usein laaja, parikymppisistä yli 50-vuotiaisiin, yhteinen mielenkiinnon kohde hitsaa porukan yhteen. Koko opiskelun parasta antia on usein oppi muilta kokeneilta ammattilaisilta ja kasvanut käsitys omasta ammattitaidosta. Opinnoista jää takuuvarmasti käteen paljon enemmän kuin pelkkä paperi.
Tämän blogitekstin myötä voitkin pohtia konkreettisesti omia opiskeluvaihtoehtojasi. Mikä sinua innostaisi ja motivoisi tulevaisuudessa? Mitä haluaisit työksesi tehdä, ja miten voisit päätyä haluamiisi töihin? Jos aiempi työnkuvasi ei ole enää tulevaisuudessa realistinen alavaihtoehto, tai olet leipääntynyt vanhoihin töihin, voisi olla aika ottaa hetkeksi opiskelijan viitta harteille.
.webp)
