Ohjelmisto-osaajista on kova tarve jo nyt, ja tarve kasvaa jopa 2000:lla joka vuosi. Helpotusta osaajapulaan pystyvät tuomaan rekrytoivat koulutusohjelmat.
Taloussanomat uutisoi 18.5.2017 IT-alan kohtaanto-ongelmasta: työpaikkoja on runsain määrin avoinna, mutta silti osaajia ei löydy riittävästi. Aiheesta on ollut muitakin otsikoita viime aikoina. Esimerkiksi Taloussanomat kertoi it-palveluyritys Siili Solutionsin rekrytoineen jo 100 ihmistä tämän vuoden aikana, mikä kertoo valtaisasta osaajatarpeesta ja houkuttelevasta yrityksestä.
Mikä kohtaanto-ongelman sitten selittää?
Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha kertoo, että ”Suomeen tarvitaan ohjelmisto-osaajia parin tuhannen vuosivauhdilla, samalla kun Suomessa koulutetaan alalle yhteensä noin tuhat kaveria vuodessa.” Vaikka kaikki korkeakouluista valmistuneet löytäisivät heti oman alansa unelmatyöpaikan, tarve ei silti tule täytetyksi.
Ohjelmisto-osaajien tarve lisääntyy digitalisoitumisen myötä. Nyt samasta osaajapoolista taistelevat softatalojen lisäksi myös muiden alojen yritykset. Esimerkiksi pankit, vakuutusyhtiöt ja vähittäiskaupat tarvitsevat myös ohjelmoinnin osaajia kehittämään ratkaisuja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Toisaalta osa it-opinnoista suorittaneista ei työllisty, koska heillä ei vielä pelkän tutkintonsa kautta ole riittäviä työelämässä tarvittavia taitoja tai teknologioita. Opetus painottuu paljon muuhunkin kuin ohjelmistokehitykseen ja toki tutkintoon tähtäävissä koulutuksissa ei voidakaan opettaa teknologioita, jotka vasta tulevat käyttöön. Tämän hetkiset työelämässä käytössä olevat teknologiat tulee oppia työssä, projekteissa, itse opiskellen ja kokeillen. Vaatii siis oma-aloitteisuutta, harrastuneisuutta ja intohimoakin saada haltuun työnantajien arvostamia taitoja.
Lisäksi pitkään alalla toimineet työnhakijat kärsivät tyypillisesti vanhentuneesta osaamisesta. Vaikka ala kehittyy eteenpäin koko ajan, samassa yrityksessä vuosikausia työskennellyt asiantuntija ei välttämättä ole tarvinnut omassa työssään uusimpia teknologioita. Kun työt sitten loppuvat, entinen kovan luokan ammattilainen tippuu tyhjän päälle. Uusi ammattitaito pitää rakentaakin aika lailla alusta.
Kaiken yritysten uudistumisen keskellä myös työnhakijan täytyy olla valmis muuttumaan ja kehittymään. Pitkä työ- ja opiskeluhistoria ja monen eri koodikielen ja tieteenalan hallinta eivät enää ratkaise rekrytointipäätöksiä, vaan pitää olla myös innokas oppimaan koko ajan lisää.
RekryKoulutukset ratkaisuna
Me Sarasella olemme päässeet näkemään useita onnistuneita kohtaanto-ongelman ratkaisuja RekryKoulutuksissamme. RekryKoulutukset eli yrityskohtaiset rekrytointiohjelmat pystyvät ratkaisemaan osaajapulaa auttaen yrityksiä kasvattamaan omiin tarpeisiinsa täsmäosaajia.
Asiakkaamme HiQ Finland on erinomainen esimerkki siitä, miten kasvamiseen ja kehittymiseen pyrkivä yritys on avullamme löytänyt jo yli 30 uutta työntekijää, jotka sopivat heidän yrityskulttuuriinsa ja työyhteisöönsä ja osaavat juuri heidän tarvitsemansa teknologiat.
RekryKoulutukset toteutetaan aina räätälöidysti yrityksen tarpeiden mukaisiksi ja hakijakandidaatit käydään läpi ja arvioidaan huolellisesti ennen haastatteluita. Tausta ja ennen kaikkea hakijan asenne ratkaisee valinnan, ja olemmekin ylpeitä tuloksistamme juuri hakijoiden ja yritysten yhteen saattamisessa. Keskimäärin 90 prosenttia RekryKoulutuksien osallistujista rekrytoidaan ohjelman päättyessä.
HiQ:n edellisen toteutuksen, Rock the Coden, työllistymisprosentti oli tasan sata. Jokaiselle osallistujista tarjottiin työtä. Päätöspäivän tunnelman voitte arvata. Tällaisia onnistumisia on upea todistaa!
Videolta näet tarkemmin, mitä osallistujat, HiQ ja työhallinto kommentoivat onnistuneesta rekryohjelmasta!
.webp)
