Työvoimapula puhuttaa nyt lähes jokaisella toimialalla. Erityisesti otsikkotilaa ovat saaneet sosiaali- ja terveysala sekä teknologia-ala, mutta käytännössä mikään ala ei ole tilanteelle immuuni – ei ainakaan kauaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tammikuussa julkaistun raportin mukaan osaavan työvoiman saatavuus on jo vuosien ajan ollut keskeinen este suomalaisyritysten kasvulle: on aloja, joille työvoimaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi saatavilla, sekä aloja, joissa on kohtaanto-ongelmia, eli työvoiman runsaasta tarjonnasta huolimatta työttömyys pysyy korkeana.
Lähivuosina tilanteen arvioidaan pahenevan entisestään, kun väestö ikääntyy eikä uusia työikäisiä tule työmarkkinoille samassa suhteessa. Ministeriön raportissa kerrotaan, että vanhuuseläkkeelle siirtyy joka vuosi keskimäärin 10 000 ihmistä enemmän kuin työmarkkinoille tulee nuoria, minkä lisäksi 15 000–20 000 ihmistä hakeutuu vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle.
Sarasen strategia- ja liiketoimintajohtaja Jenni Kankkunen vieraili MTV:n Uutisaamussa keskustelemassa keinoista, joilla työvoimapula voidaan ratkaista. Vaikka trendi näkyy Suomen lisäksi muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, kunkin maan on kyettävä selättämään ongelma itse.
70–20–10-ajattelu avuksi
Uutisaamussa nostettiin esiin rakennusalan työvoimavaje, joka on muun muassa venyttänyt rekrytointiaikoja. Monilla toimialoilla pulaa on sekä suorittavan tason työntekijöistä että asiantuntijoista.
Asiantuntijavaje näkyy Kankkusen mukaan sekä määrällisesti että laadullisesti, eli osaajia on liian vähän ja osaaminen on työelämän tarpeisiin riittämätöntä.
– Tämän takia nimenomaan koulutusratkaisut ja vielä laajemmin se, että miten mahdollistetaan ihmisten oppiminen ja tuottavuuden paraneminen ja osaamisen uudelleen suuntaaminen, ovat tällä hetkellä pinnalla, hän sanoo.
Kankkunen painottaa vahvan yhteistyön merkitystä. Julkisten tahojen, oppilaitosten, koulutusyritysten ja yritysmaailman on yhdistettävä voimansa ratkaisujen etsimiseksi. Rekrytointiin on syytä yhdistää koulutuksellisia elementtejä, jotta mahdollista osaajajoukkoa saadaan laajennettua, ja yritykset voivat tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Vaikka koulutuksen rooli on merkittävä, sen lisäksi tarvitaan muunlaisia oppimisen muotoja. Yhtenä esimerkkinä Kankkunen esittää niin sanotun 70–20–10-mallin. 1990-luvulla kehitetty malli perustuu ajatukseen, että ihminen omaksuu 70 prosenttia työelämässä tarvitsemistaan taidoista kokemuksen kautta eli työssä oppimalla. 20 prosenttia oppimisesta syntyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa, eli esimerkiksi muiden työtä seuraamalla ja palautteen avulla. Vain kymmenesosa oppimisesta on mallissa peräisin muodollisesta koulutuksesta tai opetuksesta.
Digitaitoja ja ulkomaista osaamista
Digitalisaatio kasvattaa entisestään osaamisen kehittämisen, päivittämisen ja uudelleen suuntaamisen merkitystä, kun teknologia muuttaa työvälineitä ja työn tekemisen tapoja. Kankkunen huomauttaa, että haaste on laaja, sillä työn teknologisoitumisen aiheuttama osaajapula koskee kaikkia toimialoja. Esimerkiksi data-analytiikan, projektijohtamisen ja kyberturvallisuuden osaajia tarvitaan teknologisoitumisen myötä kaikilla aloilla.
Kankkusen mukaan yritykset ovat havainneet, että kaikki eivät ole pysyneet mukana työnteon muuttuvissa tavoissa.
– Tällä hetkellä rakennetaan nimenomaan erilaisia mekanismeja siihen, millä tavalla pystytään osaamisen uudistamista ja uudelleen suuntaamista tukemaan yrityksissä, hän kertoo.
Osaamisen uudistaminen ei kuitenkaan yksistään riitä, kun työikäisten osuus väestöstä vääjäämättä vähenee. Yksi paljon esillä ollut vaihtoehto osaajapulan osaratkaisuksi on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Myös työ- ja elinkeinoministeriö on todennut työperäisen maahanmuuton olevan nykyisellään liian vähäistä suhteessa tarpeeseen ja maassa jo olevien ulkomaalaistaustaisten työttömyyden olevan tällä hetkellä merkittävästi korkeampaa kuin kantaväestön.
Kankkunenkin näkee työperäisen maahanmuuton oleellisena osana kokonaisratkaisua.
–Tarvitaan moninaisia keinoja, ja niistä kansainvälisten osaajien rekrytointi on yksi tärkeistä.
.webp)
