Vastuullinen urajohtaminen on avainasemassa nykyaikaisessa liike-elämässä
"Vartti aikaa, avoin mieli ja uteliaisuus. Niitä hyödyntämällä sekä yritykset että ihmiset pääsevät pitkälle – tai ainakin alkuun", uskoo Sarasen toimitusjohtaja Janne Lindofrs.
”Kannattaa olla utelias sen suhteen, mihin suuntaan osaamisen tarpeet ja sekä oma toimiala ja työtehtävät ovat menossa, tai vaikkapa tutustua tekoälyn mahdollisuuksiin edes vartin verran. Siten voi herätä kiinnostus oppia lisää”, Lindfors rohkaisee.
Osaamisen tarpeiden muuttuminen onkin jo huomattu yrityksissä. Sarasen Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli sata henkeä työllistävissä organisaatioissa kaivataan jo nyt, mutta erityisesti lähivuosina lisää esimerkiksi teknistä osaamista, it- ja ohjelmointitaitoja sekä markkinoinnin ja myynnin osaajia.
Vastaajien esiin nostamat osaamisalueet eivät yllätä Lindforsia. Hän huomauttaa, että maailma digitalisoituu ja kuluttajien käyttäytyminen on murroksessa, minkä lisäksi teknologinen kehitys mahdollistaa uudenlaisia asioita ja liiketoimintamalleja. Jo nyt teknologiaosaamista tarvitaan käytännössä kaikilla toimialoilla, ei ainoastaan it:ssä. Myynnissä ja markkinoinnissa on huomioitava kuluttajien käytöksen ja arvostusten muuttuminen. Lindforsin mukaan monissa organisaatioissa esimerkiksi myyntiprosessit ovat vuosia vanhoja ja kipeästi kehityksen tarpeessa.
Panostus nyt tuo hyötyä tulevaisuudessa
Maailma on viime vuosina kulkenut kriisistä toiseen. Epävakaina ja vaikeasti ennustettavina aikoina tulevaisuuden osaamiseen panostaminen ei ole yksinkertainen yhtälö – mutta Lindfors painottaa, että se kannattaa aina.
”Osaamisen johtaminen ei ole koskaan ollut tärkeämpää kuin tänä päivänä. Toki nykytilanteessa resurssien käyttöä joudutaan miettimään aiempaa tarkemmin, mutta osaamiseen panostamalla saa merkittävää kilpailuetua ja hyötyjä tulevaisuudessa.”
Vaikka yritykset tunnistavat tarpeen vastuulliselle osaamisen johtamiselle, kyselytutkimukseen vastanneista reilu kolmasosa kuitenkin kokee, että organisaatiossa on esteitä osaamisen ja kyvykkyyden varmistamiseksi tulevaisuudessa. Esimerkkeinä esteistä vastaajat mainitsivat muun muassa osaajien puutteen, kustannussäästöohjelmat, muutosvastarinnan ja kiireen. Lisäksi vain noin puolet vastaa, että osaamisen kehittäminen on huomioitu hyvin koulutuksiin ja rekrytointiin käytettävässä budjetissa.
Lindfors muistuttaa, että muutosvastarintaa voi lievittää tiedon jakamisella ja avoimella viestinnällä. Jos henkilöstö joutuu miettimään, onko uudistus hyödyksi vai haitaksi, muutoksia tuskin otetaan innolla vastaan.
Muutos syntyy yhteisvoimin
Kyselytutkimuksen avoimissa vastauksissa korostuvat tiedolla johtaminen ja projektijohtaminen. Osaamisen lisäämisen keinona nähdään sisäisten ja ulkoisten koulutusten lisäksi esimerkiksi jatkuvan oppimisen kulttuurin ylläpitäminen, johtamisen strategisuus sekä kyvykkyyksien selkeä kartoittaminen.
Lindfors korostaa, että vastuu osaamisen kartuttamisesta on sekä työnantajilla eli yrityksillä että työntekijöillä eli ihmisillä. Yritysten on huolehdittava siitä, että ne pysyvät houkuttelevina työpaikkoina tulevaisuuden osaajille, mutta samalla työntekijöidenkin on otettava entistä enemmän vastuuta oman osaamisensa kehittämisestä.
”Kaikkea ei voi johtaa keskitetysti, vaan muutos on tehtävä yhdessä ihmisten kanssa.”
Jokaista pulmaa ei myöskään tarvitse ratkaista hetkessä eikä yksin. Varttitunnin kokeilujen lisäksi yrityksissä voidaan järjestää esimerkiksi työpajoja sekä pitää yllä avointa ja yhteistä keskustelua osaamisen tarpeiden muutoksista.
”Kun maailma on mennyt viime vuodet kriisistä kriisiin, arjen hoitaminen vie tietenkin henkistä kaistaa kehittymiseltä. Koko maailmaa ei tarvitse lähteä muuttamaan kerralla, vaan muutosta voi lähteä edistämään pienillä kokeiluilla askel kerrallaan”, Lindfors kannustaa.
.webp)
